tiistai 15. helmikuuta 2011

All we know is that we don't know

Mulla ei ole pienintäkään hajua mihin hakisin opiskeleen. Sekös tässä ahdistaa. Aion hakea ensi kuussa alkavassa yhteishaussa, mutta ensin vaan pitäisi keksiä minne. Tuntuu, että vaihtoehdot käyvät vähiin sitä mukaan, kun asiaa ajattelen. Muutama ala kiinnostaa, mutta niillä on valmistumisen jälkeen huono työllistymismahdollisuus. Yliopisto ei ehkä olis se mun juttu, mutta ammattikorkeaan on vaikea päästä edes pääsykokeisiin. Yksityiset koulut puolestaan on kalliita.
Tajusin tänään, että ehkä mun asenteessakin on vikaa. Oon jo valmiiksi turhautunut, koska en keksi mitään. Lisäksi ajattelen, että lahjakkuus on kriiteereistä tärkeimpiä. Jos on lahjakas musiikissa, voi hakea opikelemaan musiikkia. Tai jos on liikunnallinen, voi hakea liikunnanohjaajaksi jne. Ongelma tulee siinä, että en pidä itseäni erityisen lahjakkaana missään. Ajattelen, että en kuitenkaan erottuisi muista hakijoista, joten suositulle alalle on turha hakea.
Harva tietenkään pääsee edes ensimmäisellä kerralla sisään. Vielä en kuitenkaan oo löytänyt niin kiinnostavaa alaa, että jaksaisin panostaa täysillä. Kuulin, että työkkärin kautta pääsee ammatinvalintapsykologin juttusille. Sinne on mentävä.

IMG_1433IMG_1419
Kuvat viime viikonlopulta

2 kommenttia:

  1. älä murehdi. lähetään ulos suomesta jos ei päästä minnekkää opiskeleen. on hitosti aikaa elää opiskeluelämää myöhemminkin, nyt voi vain elää, ja nauttia siitä!

    VastaaPoista
  2. totta, vois oikeesti repästä ja lähtee, nyt kun vielä voi!!

    VastaaPoista

kiitos kommentistasi!